Blogi 33: Intuitio ja mentorit

Nyt täytyy sanoa että rytmit on aivan sekaisin ja pahemmaksi tulee menemään. Nousin lauantaina ylös 4:30, tänään sunnuntaina 8 aikoihin ja huomenna pitäisi mennä yövuoroon ja kääntää rytmiä melkein 12 tunnilla. Voi olla, että katson tänään sunnuntaina yhden NHL-pelin ja nukunhieman pidempään, että siirto tuntuu hieman sujuvammalta. Ongelma kyseisessä tyylissä on se, että usein miten sitä herää kuitenkin aikaisin niin sanottuun “normaaliin aikaan”, jolloin tulee jo pohjalle univelkaa.

Mä oon toki jo tottunut vuorotöihin ja sillä mitä syö on iso merkitys jaksamiseen. Jos syö vähän kevyemmin, ei tunnu tarvitsevan niin paljon unta. Toisaalta rytmin siirrossa ennen yövuoron jälkeistä nukkumista kannattaa syödä vähän raskaammin, jotta nukkuu pidempään ja ei ole aivan univelkaantunut seuraavaa yötä varten. Suunnittelua se vaatii…

Ehkä mä kerron teille nyt kuitenkin niistä ajatuksista, mitä sain Zentuvon Workshop-viikonlopusta. Ensimmäinen asia liittyy enemmän ryhmädynamiikkaan ja omaan henkiseen kasvuun. Mä oon aikaisemmin yrittänyt tuoda itseni ydinporukan keskelle olemalla enemmän äänessä. Nykyään se tuntuu luonnottomalta ja röyhkeältä. Kun seuraa ensin ihmisiä, heidän ilmaisuaan, keskustelujen sisältöä ja reaktioita, voi tehdä helpommin päätelmät kenen kanssa voisi synkata paremmin.

Mun periaate on, että kaikille pitää olla ystävällinen, tervehtiä tasapuolisesti ja huomioida, mutta syvällisyys ja tietynlainen “omituisuus” vetää mua aina eniten puoleensa. Sellaiset ihmiset on kuin kerroskakku, joista löytyy aina jotain uutta ja kiinnostavaa. Toisaalta jos toinen eroaa täysin siitä millainen mä olen, on sekin kiinnostavaa. Lyhyessä ajassa sain viikonloppuna kivoja syvällisiä keskusteluja. Intuitio on todella luotettava väline, koska se poimii paljon sanattomia viestejä. Sitä seuraamalla ohjautuu helpommin pois vaaroista, mutta toisaalta voi löytää helmiä.

Toiset opetukset ovat enemmän teknisiä. Mä sain istua syömässä sellaisten kanssa, jotka on yhteensä kuvanneet jotain 15 000 asuntoa, joten heillä on valtavasti kokemusta. Sellaiset asiat, kuten kameran aukon koko, jalustan käyttäminen, asuntojen valojen käyttö ja valkotasapainon säätö sai taas selvennystä. Mirjami puhuu podcastissa myös opiskelun ja mentoroinnin merkityksestä ja tälläinen pieni koulutuspäivä, sekä kollegoiden kanssa keskusteleminen antoi mulle taas lisävarmuutta.

Podcastista puheen ollen sain sen viimein valmiiksi. Hion enää masteroinnissa jotain pieniä äänen sävyyn liittyviä asioita ja tarkastan etten unohtanut korjata jotain. Sen jälkeen pitää ladata podcast Spotifyyn ja kehittää sille naseva teksti. Mä oon usein töissä saanut inspiraation erilaisiin luoviin projekteihin, joten ehkä tää tekstikin valmistuu mielen sopukoissa aivan itsestään.

Kun on kylpenyt sosiaalisuudessa, tajuaa sen kuinka vaarallinen masennukseen liittyvä eristäytymisen tarve on. Mä nään taas asiat paljon objektiivisemmin, oon innostuneempi ja energisempi toisten vaikutuksen myötä. Intuitio tulee mukaan siinä että pystyy välttämään ne tunnelmaa laskevat kontaktit ja keskustelut. Eikä tää nyt tarkoita sitä että täytyy rajata ihmisiä täysin sen perusteella miltä tuntuu. Joku saattaa olla hermostunut siksi että hän on ujo. Yleensä toistuva “skannaaminen” eri tilanteissa antaa luotettavamman lopputuloksen.

Me saatiin Workshopissa opetusta siihen, miten käyttäytyä asiakkaiden luona. Sillä millaisen mielikuvan luot on melkein isompi vaikutus kuin sillä miltä työn jälki lopulta näyttää. Toki toistuva kehno työn jälki johtaa lopulta kritiikkiin, mutta ystävällinen ja ammattimainen ihminen saa paljon enemmän anteeksi. Kuvatessa kohtaa aika usein myös sen kliseen, että “koolla on väliä”. Onneksi mun nykyinen kamera on massiivinen laatikko johon on kiinnitetty parru, jota jotkut kutsuu objektiiviksi, joten usein ei enää kuule vähättelyä tai kyselemistä.

Kevään merkit alkaa näkymään, koska muitakin kuvauksia ja niiden kyselyitä alkaa taas pikkuhiljaa satelemaan. Katsotaan miten saan tasapainotettua nykyiset yötyö-kuviot ja kuvaamisen. Parin viikon päästä lähden yövuoron jälkeen kuvaamaan yhdet hautajaiset, joten täytyy taas suunnitella miten kestän hereillä. Ehkä jotkut 20min pikatorkut täytyy ainakin ottaa.

Pieni kooste tästä blogista: Kuuntele intuitiotasi tai ainakin analysoi sitä, miksi se hälyttää. Hanki motivaatiota ja opetusta mentoreilta, jolloin edistyt paljon nopeammin. Lopuksi se että olen hullu, mutta velat on pian maksettu, joten pian voin alkaa sanomaan myös ei eri tarjouksille. Ehkä aloitan nukkumisen sitten ensi talvena. Mukavaa uutta viikkoa!